Tavase on tulossa Pinsiöön - ovatko kyläläiset ja Hämeenkyrön, Ylöjärven sekä Nokian kuntapäättäjät hereillä?

Torstai 3.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi tämän mielipidekirjoitukseni 1.11.2011. Otsikkona oli ytimekkäästi: "Tavase on tulossa Pinsiöön"

Tässä kuva mielipidekirjoituksesta:

----------------------

Tavase Oy on Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien hanke, jonka tarkoituksena on hankkia osakaskunnilleen tekopohjavettä.

 

Tavasen alkuperäinen suunnitelma on valmistaa tekopohjavettä sadettamalla Roineen vettä Pälkäneen sekä Kangasalan harjuihin ja kerätä harjuihin sadetettu järvivesi ”pohjavetenä” Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaiden talousvedeksi.

 

Sadetusmäärät olisivat yli tuhatkertaiset alueen normaalisadantaan verrattuna, sillä harjuihin tultaisiin sadettamaan Roineen vettä jopa 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain!

 

On selvää, että Suomen kauneimmat harjumaisemat eivät olisi entisensä, jos tämä toiminta sallittaisiin.

 

Hanke on saanut päivä päivältä entistä suuremman vastarinnan Pälkäneellä sekä Kangasalla ja tämän vuoksi Tavasen jo vuosia taustalla olleet suunnitelmat imeytyskenttien rakentamiseksi Pinsiöön ovat tulleet ajankohtaisiksi.

 

Kangasalan valtuusto joutuu käsittelemään Tavasessa pysymisen uudestaan, sillä 18.10.2011 ilmeni, että 1.400 kuntalaista allekirjoitti adressin, jossa vaaditaan Kangasalan eroamista Tavasesta. Kangasala-prosessi tulee nopeuttamaan Tavasen suunnitelmia aloittaa tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Pinsiöön.

 

On luonnollista, että Tavasen toimiva johto kieltää Pinsiön suunnitelmien heti tapahtuvan toteuttamisen, mutta myöntää, että Tampereen ja Valkeakosken seutujen vesitarpeen kasvaessa Pinsiö tulee olemaan laajentumissuunta.

 

Hallinnon perusperiaate on avoimuus, mutta Pälkäneen ja Kangasalan kokemuksista tiedämme, että avoimuus asioiden valmistelussa ei koske kuntien liikelaitoksia ja tässä tapauksessa Tavase Oy:tä.

 

Ovatko Pinsiön asukkaat tietoisia, että kylää uhkaa ”vedenpaisumus” ja toimiminen Tampereen sekä Valkeakosken seutukuntien tekopohjavesialueena?

 

Valmistetaanko tamperelaisten tarpeisiin ohjattava tekopohjavesi Pinsiössä sadettamalla, kaivoimeytyksenä vai allasimeytyksenä?

 

Mistä Pinsiön kankaille imeytettävä vesi otettaisiin?

 

Kuinka maankäyttö Pinsiössä muuttuisi, kun kylään jouduttaisiin rakentamaan veden esikäsittelylaitos vesistön ääreen, putkistot vesistöstä kankaille, imeytysalueet kankaalle ja vesiputkistot, joilla Pinsiössä valmistettu tekopohjavesi johdettaisiin Tampereen vesijohtoverkostoon?

 

Kysymyksiä on paljon ja nyt on kyläläisten aika pohdiskella niitä.

 

Tavase-hanke olisi viisainta lopettaa. Lopettamisen tekee vaikeaksi se, että hankkeeseen on jo nyt tuhlattu kymmenkunta miljoonaa euroa.

 

Pälkäneen ja Kangasalan alueelle suunnitellun tekopohjavesilaitoksen kustannus olisi nykylaskelmien mukaan lähes 150 milj. euroa ja Pinsiön laajennuksen osalta puhutaan n. 65 milj. euron kustannuksesta!

 

Ehdotan, että hanke kuopattaisiin ja Tampereen kaupunki kirjaisi kertyneet tappiot tilinpäätökseensä. On parempi ottaa kymmenen miljoonan tappio nyt, kuin tuhota Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjut ja saada yhteiskunnan vastuulle toimimaton ja luonnonvastainen tekopohjavesilaitos.

 

On korkea aika, että Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian kuntapäättäjät nyt etsivät tietoa Tavase Oy:n suunnitelmista. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta ne ovat vasta toimivan johdon ja Tavase Oy:n hallituksen ”kirjoituspöydillä”, joten jotain on vielä tehtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Toiveunia vai tietoista harhauttamista - miksi?

Tiistai 1.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy tuli eilen julkisuuteen kertomalla tekopohjavesihankkeensa yleissuunnitelmasta ja esitteli samalla oman versionsa hankkeen kustannusarviosta.

 

Tekopohjaveden vertaaminen luomuveteen on ennenkuulumatonta luomu-käsitteen raiskaamista.

 

Tekopohjavettä valmistettaisiin pumppaamalla Suomen kauneimpiin harjumaisemiin Roineen vettä 863 metriä korkea vesipatsas vuosittain. Hyväksyykö luomuväki ja pirkanmaalaiset sen, että normaalisadantaan verrattuna suoritetaan keinokastelua tuhatkertaisella määrällä ja näin syntynyttä tekopohjavettä kutsutaan luomuvedeksi?

 

Tavase Oy:n esittelemä kustannusarvio on varsinainen tekeles. Kyseessä on joko ymmärtämättömyydessä laadittu kustannusarvio tai sitten Tavasen tarkoitus on tietoisesti harhauttaa osakaskuntien päättäjiä ja heidän kauttaan Tampereen seutukunnan asukkaita.

 

Tavase Oy kertoo eilen lehdistölle toimittamassaan tiedotteessaan, että kustannusarvio on investointien osalta 57 miljoonaa euroa. Kaiken huippuna Tavasen tiedotteessa todetaan, että kustannusarvioon sisältyvät myös siirtolinjojen investoinnit. Uskokoon ken tahtoo.

 

Olen nähnyt useita varjolaskelmia Tavasen kustannuksista ja on todettava, että Tavasen eilen esittämät luvut pitää vähintään kertoa kahdella ja ehkä jopa kolmella, jotta tarvittavat investoinnit olisivat valmiina.

 

Vastustan Tavase Oy:n suunnitelmia ja esitän, että koko hanke olisi nyt kuopattava.

 

Taloudelliset seikat ovat kuitenkin vasta toisella sijalla vastustamiseni perusteluissa.

 

Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos on mielestäni ekologisesti täysin kestämättömällä pohjalla ja se asia on tärkein peruste sille, että vastustan hanketta.

 

Mainitsin jo edellä, että tekopohjaveden valmistamisessa pumpattaisiin Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin yli tuhatkertaiset vesimassat alueen normaalisadantaan verrattuna.

 

On selvää, että mikään luontokohde ei kestä 863 metrin korkuisen vesipatsaan pumppaamista luontoon. On täysin varmaa, että harjumaisemaan pumpattuna tuollaiset vesimassat muuttaisivat luonnon täysin toiseksi kuin se on nyt.

 

Toivon, että viimeistään nyt, kun Tavase Oy:n on esittänyt luonnottoman alhaiset kustannusarvioluvut, huomataan että kyse on suuresta bluffista. Ihmettelen ja kysyn, että kenen tarkoitusperiä bluffi palvelee?

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna on näille sivuille tulossa mielenkiintoinen kirjoitus Tampereen vesiasioiden eräästä häpeällisimmästä kohteesta eli siinä valotetaan tilannetta Hervannassa Houkanojalla!

Tavase Oy:n vähäinenkin arvovalta ja merkitys karisee, sillä se hävisi oikeudessa Pälkäneen kunnalle ja tuomittiin maksamaan kunnan oikeudenkäyntikulut

Torstai 30.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy haastoi Pälkäneen kunnan käräjäoikeuteen ja vaati kunnalta noin 60 000 euroa vahingonkorvauksia korkoineen.

Tavase haastoi Pälkäneen oikeuteen, koska kunta ei suostunut maksamaan osaa laskusta, joka aiheutui Tavasen tutkimusputkelle tehdystä ilkivallasta.

Käräjöinti tuli Tavaselle kalliiksi, sillä sen pitää maksaa Pälkäneelle oikeudenkäyntikuluja noin 19 000 euroa.

Tuomittu summa on Tavasen maksukyvylle suuri, sillä yhtiö oli juuri anelemassa viittä miljoonaa euroa toimintansa jatkamiseksi. Onneksi Tampereen päättäjät eivät suostuneet lisärahoitukseen.

Surullisen kuuluisan Tavase Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2003 alkupuolella. Yhtiön tarkoituksena on hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa tekopohjavesi ja myydä se osakkaille.

Yhtiön suurin osakas on Tampere, sillä se omistaa Tavase Oy:n osakekannasta lähes 70 %.

Tekopohjaveden valmistamiseksi Tavase Oy suunnittelee sadettavansa Roineen järvivettä Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin 863 metriä vuodessa – luitte aivan oikein eli Tavase Oy:n suunnitelmissa on sadettaa lähes kilometrin korkuinen vesipatsas Suomen kauneimpiin harjumaisemiin!

Kun tiedämme, että Suomessa keskimääräinen sademäärä on n. 70 senttiä vuodessa, on varmaa, että jokainen toteaa Tavase Oy:n suunnitelmien mielettömyyden.

Tampereen kaupungin omistama liikelaitos – Tampereen Vesi – on ennakoinut Tavase Oy:n suunnitelmien epärealistisuuden ja on aloittanut koeajot Näsijärven veden hyödyntämiseksi Tampereen seudun vesihuollossa. Tampereen Kaupissa sijaitseva vesilaitos on koekäytössä ja se toimittaa jo nyt Näsijärven vedestä puhdistettua vettä Tampereen vesijohtoverkostoon.

Toivon, että Tampereen päättäjät ottavat ”järjen käteensä” ja lopettavat järjettömän Tavase-hankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

"Tavase on täyttä arpapeliä ilman uusia tutkimuksia"

Torstai 2.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi etusivullaan kesäkuun 1. päivänä kuuden palstan jutun, jonka otsikko on toistettu tämän jutun otsikossa.

Lehdistön tärkeä tehtävä on puuttua yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin ja Tavase-asiaa käsittelemällä Aamulehti tekee näin.

Aamulehti julkaisi 30.5.2011 mielipidepalstallaan kirjoitukseni, joka oli tällä palstalla tiistaina 31.5.2011.

Mainitsin jo silloin, että mielipidekirjoituksen saaminen julkaisuvalmiiksi on pitkä prosessi.

Tässä ensimmäinen (ja pitkä) versio jutusta, joka sittemmin julkaistiin tiivistettynä Aamulehdessä:

 

==============

 

                                                                                                        17.05.2011

 

Tampere voi ja sen pitää toimia Tavase-kysymyksessä

Tampereen kaupunki omistaa 69,54 % Tavase Oy:n osakekannasta.

Tampereen lisäksi muita osakaskuntia ovat suunnitellun vedenkulutuksen mukaan lueteltuina Valkeakoski, Akaa, Kangasala, Lempäälä ja Vesilahti. Hankkeessa on välillisesti mukana myös Pirkkala, joka saa yli 90 % talousvedestään Tampereelta. Myös Nokia ja Ylöjärvi ovat tavallaan hankkeessa mukana, sillä niille voidaan tarvittaessa johtaa vettä Tampereelta.

Tavase Oy:n tarkoituksena on toteuttaa Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke.

Tavase Oy:n toiminta on jäänyt hankkeen suurimman osakaskaupungin Tampereen asukkaille, veronmaksajille sekä myös luottamushenkilöille hämäräksi. Sain tästä varmuuden, kun eduskuntavaalien alla kyselin vaalimökeillä tamperelaisilta päättäjiltä, että miksi he ovat hyväksyneet tekopohjavesiratkaisun. Vastauksena sain ilmeisen häpeilevästi, että ”kun virkamiehet niin suosittelivat”.

Vasta viime aikojen tapahtumat ovat nostaneet Tavasen toiminnot julkisuuteen myös Tampereella.

Valtiovalta tutustui Tavase-hankkeeseen 24.1.2011, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki vieraili Pälkäneen kunnan vieraana. Ministeri Lehtomäki ihmetteli, että miksi suunnittelussa ei ole lainkaan käsitelty tekopohjavesiratkaisun ohella mitään muita vaihtoehtoja?

Kuulun niihin, jotka vastustavat Tavase-hanketta.

Tavasen aiheuttamat kustannukset ovat Tavase Oy:n mukaan nykyään tasoa 45 milj. euroa. Todellisia kustannuksia kertyisi paljon enemmän, jos hanke toteutettaisiin. Esitetyssä summassa eivät ole mukana esim. veden siirtolinjastot, jotka osakaskunnat joutuisivat itse maksamaan.

Hanketta vastustava kantani ei ole ensisijassa taloudellinen, vaan se perustuu sille, että hankkeelta puuttuu tyystin kokonaisjärkevyys. Se merkitsee sadetusalueiden täystuhoa.

Ei voi olla oikein, että Kangasalan ja Pälkäneen harjumaastoihin sadetettaisiin vuodessa järvivettä sellaiset määrät, että sadetukset vastaisivat viisinkertaisesti Näsinneulan korkeutta! Luitte aivan oikein: Tavasen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 17.4.2003 kerrotaan sellaiset sadetusmäärät, että ne merkitsisivät 863 metrin korkuisen vesipatsaan sadettamista vuodessa.  On selvää, että mikään luontomaisema ei tätä kestä, sillä normaali sademäärä Suomessa asettuu tasolle 0,7 metriä vuodessa!

Olen arvuutellut naapureiltani ja tutuilta, että kuinka suuria sadetusmääriä he luulevat Tavasen merkitsevän. Yleisin vastaus on ollut parin metrin tienoilla ja rohkeimmat ovat veikanneet sadetusmääräksi viittä metriä – jo sekin merkitsisi monien mielestä ekokatastrofia! 

Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat hallitsemattomia ja suunnitelmat vaihtuvat nopeassa tahdissa. Uusia lupia Tavase ei aio hankkia, vaikka suunnitelmat ovat myönnettyjen lupien hyväksymisen jälkeen muuttuneet radikaalisti.

Pälkäneellä sadetukset tapahtuisivat viimeisimpien suunnitelmien mukaan asutuksen ja teollisuustonttien välittömässä läheisyydessä – tätä me tulevat vedenkäyttäjät emme voi hyväksyä. Pälkäneen rauniokirkko kärsii jo nyt maaperän liiallisesta kosteudesta ja Tavasen suunnitelmat laittaisivat kirkon ”uimaan” ja rauniokirkon lähipellot pitäisi ilmeisesti salaojittaa, sillä harjuun sadetettu vesi ei ohjaudu kaivoihin. Tavasen suunnittelijat ovat unohtaneet vanhan kansanviisauden: ”Vedellä on notkea selkä”.

Tavasen käyttäytyminen maanomistajia kohtaan on koesadetusten aikana ollut käsittämätöntä.

Eräs maanomistaja Kangasalta kertoi, että paikallinen suunnistusseura kysyy luvan rastin sijoittamiseen suunnistuskilpailun ajaksi, mutta Tavase Oy ajaa isoilla koneilla pitkin maita ja mantuja lupia kyselemättä. Isojen koneiden luontoon jättämä jälki on karmaisevaa.

Tavasen suunnitelmien perusteluksi ei riitä se, että ainoastaan 3 % Suomen pinta-alasta soveltuu tekopohjaveden valmistamiseen sadettamalla. Miksi uhraisimme Kangasalan ja Pälkäneen ainutlaatuiset harjumaisemat, kun harjujen vieressä järvissä riittää juomakelpoiseksi jalostettavaa vettä?

Tavase Oy:n johdon ja pälkäneläisten huonoista keskusteluväleistä kertoo, että vasta 18.4.2011 pidetyssä tiedotustilaisuudessa johdolle selvisi, että eräs kaivo on porattu täsmälleen vanhan kaatopaikan kohdalle. Kaatopaikalle on 1960-luvulla kuljetettu kaksi hevoskärrykuormallista kasvinsuojelumyrkkyjä sen paloroinan joukossa, joka syntyi paikallisen maatalousmyymälän tulipalossa. 1960-luvulla kasvinsuojeluaineet olivat todellisia myrkkyjä, sillä muistan itsekin MTT:n Pälkäneen koeasemalla harjoittelijana v. 1968 toimiessani, että mm. omenatarhassa käytettiin kovia aineita. Aikooko Tavase Oy nyt tehdä tamperelaisille tarjoamastaan juomavedestä todellisen myrkkycoctailin?

Tavase Oy:llä on vahvat kytkennät Tampereen Veteen, sillä Tampereen Veden toimitusjohtaja osallistuu Tavase Oy:n hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä – näin kertoi Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela Pälkäneellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 18.4.2011.

Viittaan Tampereen Veden salaperäisiin suunnitelmiin Sulkavuoreen suunnitellusta jäteveden keskuspuhdistamosta ja Tavase-suunnitelmista, kun totean, että Tampereen ”vesiputki” vuotaa suunnittelun, päätösvalmistelun, avoimuuden sekä varsinaisen päätöksentekomekanismin osalta molemmista päistään. Voivatko tamperelaiset ja muut pirkanmaalaiset hyväksyä tämän?

Vesi muodostuu tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi ja sen vuoksi sen pitkäjänteiseen hankintaan pitää panostaa.

Tampereen ympäristössä on lukuisia järviä, joissa on Päijänteen tapaan ”juotavan hyvää vettä”. Kysyn ympäristöministerin tapaan, että miksi vaihtoehtoisia suunnitelmia ei ole tehty?

Olosuhteet ja väestön mielipide ovat muuttuneet siitä, kun tamperelaiset luottamushenkilöt toimivat virkamieskunnan kumileimasimina. Tavase-hanke pitää lopettaa tai sen tehtävänantoa on muutettava. Ei ole Tampereen ja sen lähikuntien kunniaksi, jos Kangasalan ja Pälkäneen harjut tuhotaan sadettamalla niille vuosittain 863 metrin korkuinen vesipatsas. Olemme vastuussa tuleville sukupolville ja kuka päättäjä haluaa olla tuhoamassa maankuulut harjumaisemat?

Arvostelen myös Tavasen vastustajia: Miksi ette ole tulleet kertomaan Tampereelle mielettömistä suunnitelmista? Tavasen kohtalo päätetään Tampereella, ei Pälkäneellä. Arvostan Tavasen vastustajien vuosia kestänyttä työtä, sillä Teidän ansiostanne asia on nyt nousemassa foorumille, jossa se päätetään – se päätetään Tampereella! Toivon, että järjestätte Tampereella tilaisuuksia, joissa kerrotte siitä ekologisesta uhasta, jonka Tavase tulee aikaansaamaan, jos sen suunnitelmat toteutettaisiin.

Olen vakuuttunut, että tamperelaiset asukkaat sekä veronmaksajat havahtuvat ja Tampereen luottamushenkilöt tulevat tietoa saatuaan reivaamaan vanhoja päätöksiään! On viisautta uskaltaa muuttaa vanhoja päätöksiä!

Tervetuloa Tampereelle! Uskon, että Pälkäneeltä on lyhyempi matka Tampereelle tulla kertomaan tosiasioita, kuin on Tampereelta Pälkäneelle mennä kuulemaan niitä samoja asioita!

-Esko Erkkilä-

============

Toivon, että kirjoitukseni pidempään versioon tutustuminen auttaa perehtymään Tavase-ongelmaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta puuttui Tavase-kysymykseen ja osakemerkintäsuunnitelma meni uuteen valmisteluun

Keskiviikko 1.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta julkisti viime vuotta koskevan arviointikertomuksensa 23.5.2011.

Kaupunginvaltuusto käsitteli arviointikertomusta samana päivänä.

Tarkastuslautakunta käsitteli arviointikertomuksessaan Tavase-hanketta perusteellisesti.

Tarkastuslautakunnan yhteenveto Tavase-hankkeesta kuuluu näin:

 

”Tekopohjavesihanke on kohdannut vastustusta ja edennyt paljon alkuperäisiä suunnitelmia hitaammin.

Hankkeen vastustajat ovat esittäneet epäilyjä mm. sadetusimeytyksen sujuvuudesta, veden laadusta ja ympäristövaikutuksista. Nämä asiat tulisi saada selvitettyä niin perusteellisesti, että päättäjät ja imeytysalueen asukkaat voisivat hyväksyä hankkeen jatkamisen luotettavan tiedon pohjalta ja hyvän kuntayhteistyön merkeissä.

 

Hankkeen kokonaiskustannukset sekä tuotettavan pohjaveden hinta pitää myös olla tiedossa, jotta hankkeen jatkoon voidaan sitoutua ja lisärahoitusta suunnitteluun myöntää.

Tekopohjavesihankkeen jatkosta päättäminen tulisi rohkeasti neuvotella yhdessä osakkaiden kanssa uusien päivitettyjen kustannus- ja tutkimustietojen perusteella.”

 

Arvostan tarkastuslautakunnan selkeää kannanottoa.

Arviointikertomuksen Tavase-osuus merkitsee, että hankkeen kaipaamaa lisärahoitusta ei voida myöntää, sillä kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yksimielisesti.

Kaupunginvaltuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan niistä valtuustolle lokakuun 2011 loppuun mennessä.

 

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen ihmettelen Tampereen kaupungin virkamiesten toimia, sillä he esittivät 30.5.2011 kaupunginhallitukselle seuraavaa:

 

”Päätösehdotus.

 

Johtaja Yli-Rajala:

Kaupunginhallitus päättää,

• että Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen tutkimusten tulokset merkitään tiedoksi ja

 

• että Tampereen kaupunki merkitsee Tavase Oy:n 99 343 kpl nimellisarvoltaan 35 euron arvoisia osakkeita, yhteensä 3 447 005 euroa, edellyttäen, että kaupunginvaltuusto lisätalousarviossa myöntää varat osakepääoman korotukseen.”

 

Onneksi kaupunginhallitus päätti kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti pidättäytyä lisärahan myöntämisestä Tavase Oy:lle ja palautti asian uuteen valmisteluun.

Tavase Oy pyysi osakaskunniltaan lisärahoitusta 5 miljoonaa euroa. Koska Tampereen kaupungin omistusosuus Tavase Oy:stä on 69,54 %, se olisi Tampereen maksuosuutena merkinnyt lähes 3,5 M€!

Paljon Tavase olisi taas saanut pahaa aikaiseksi viidellä miljoonalla eurolla!

 

-Esko Erkkilä-